Helsingin Sanomien lauantainumerossa
16.6. on karua tilastotietoa ruoka-avusta ja sen saajista. Melkein
viidennes leipäjonoissa seisojista kärsii nälkää melko usein ja
yli puolelle heistä ruoka-apu on välttämätöntä hengissä
selviämisen kannalta. Joka kolmas kokee avun hakemisen enemmän tai
vähemmän nöyryyttäväksi. Useimmille jää asunto- ja muiden
pakollisten kulujen jälkeen käteen alle 200 euroa kuussa.
Enemmistö ruokajonojen asiakkaista on 46-65 -vuotiaita, asuvat
vuokralla ja ovat työttömiä, sairaita tai eläkeläisiä.
Saman lehden seuraavalla sivulla,
ruokajonojutun takana, kerrotaan kokoomuksen puoluekokouksesta.
Siellä puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori oli
avannut kokouksen puheella, jossa hän ylisti tuloeroja, koska ne
ovat ”mitä tervein merkki yhteiskunnan elinvoimasta”. Suomessa
menetetään paljon, jos ihmisiltä hävitetään innostus yrittää
ja ottaa riskiä, sanoi Vapavuori. Onnistuneesta yrittämisestä ja
ahkerasta työteosta pitäisi palkita, hän julisti, ja
kansanedustaja Ben Zyskowicz kannusti vaatimalla lopettamaan
tulonsiirtoihin panostamisen.
Ahkerasta työnteosta on kuluneella
viikolla maassamme palkittu yli 3 700 ihmistä kahdeksan kuukauden
palkalla – tosin ne ovat viimeiset palkat, jotka heille on
maksettu. Kelpaa niitä rahoja sitten laskeskella, voi vaikka
innostua ottamaan riskin ja perustaa oman yrityksen! Näin syntyisi
sitten yli 3 000 uutta firmaa parantamaan yrittäjien perheiden
elämänlaatua ja pitämään isänmaan talouden pyörimässä.
Leipäjonoissa seisovat tuhannet
ihmiset, jotka ovat eräänlainen yhteiskuntamme elinvoimaisuuden
keulakuva, eivät ole saaneet aivan yhtä hyvää palkintoa, mutta
tokihan se eilinen leipä ja hernesoppatölkkikin mieltä lämmittää,
vaikka ei vatsa pitkäksi aikaa niistä täytykään. Tosin eiväthän
he enempää ansaitsekaan, hehän ovat laiskoja ja saamattomia
luusereita ja siivelläeläjiä, jotka odottavat saavansa kaiken
valmiina eteensä. Turha vedota työttömyyteen, kyllähän maassa on
monia työpaikkoja auki ja ilmaista koulutustakin saa. Äkkiäkös
sitä 230 000 ihmistä työpaikan löytää, kun vain on yrittämisen
ja riskinoton halua!
